Viime päivinä on tapahtunut jotain kummaa. Ei ole tullut silmittömiä himoja tai nälkäkohtauksia, joista olen kärsinyt vuosikausia syyttäen loputonta makeanhimoa tai huonoa itsekuria. Voisiko päivittäin juotu sitruunan mehu hillitä makeanhimoa? Entä inkivääri? Tai ehkä kyse on vain onnistuneesta tasapainosta eri ruoka-ainesten välillä. Harvinaista herkkua tämä! Täytyy toivoa, että fiilis säilyy. Ihan ituhippi en sentään ole - jäätelöä on kyllä kulunut enemmän kuin tarpeeksi..
Tein äsken törkeän hyvän smoothien.
Jäinen smoothie
1/2-1 banaani
Jäämurskaa
2 tuoretta luumua, kivet poispois (itsellä oli keltaisia luumuja, joten smoothien loppuvärikin oli esteettisen keltainen :D)
1cm inkivääriä
Hieman vettä helpottamaan sekoitusta
Pyöritin ainekset Magic Bulletissa (kyllä, joku ostaa OstosTV:n tuotteita oikeasti) ja nautin jäisen herkun pitkän saunomisputken jälkeen. Mahtavaa!
Inkivääri vaan on ehdottomasti paras flunssalääke. Tästäkin flunssasta selvittiin muutamassa päivässä, kun yleensä epämääräisen pikkunuhan kanssa saa kärvistellä päiväkausia niin ennen varsinaista räkätautia kuin sen jälkeenkin. :)
Ostin eilen reilun kaupan luomu-kurkumaa. Niin, sitä keltaista maustetta. Makuun on totuteltava, vaan terveelliseksi sitäkin väittävät. ;)
Moni asia on mallillaan. Yksi asia onnistui ja tuntuu, että kaikki asiat alkavat sujua heti paremmin. Murphyn lakia käänteisenä? Olo on lämmin ja hyvä.
lauantai 30. tammikuuta 2010
perjantai 29. tammikuuta 2010
Vastaus haasteeseen.
"Mitä, sinä et juonut mitään? Valehtelet."
"No en juonu. Kui?"
"Ko olit niin sekasin. Tai et sekasin, mut menossa mukana."
Mission accomplished. Hauskaa oli, enkä nauttinut tippaakaan alkoholia. Kaveriporukasta löytyi vielä kiusoittelijoita, jotka yrittivät saada makunystyräni himoitsemaan alkoholidrinkkejä - mutta pidin pintani. Tanssilattialla tuli pyörittyä, kavereiden kanssa höpötettyä ihan niinkuin aikaisemminkin, ja sain kuulla suorastaan säteileväni hakiessani vettä tiskiltä.
"No en juonu. Kui?"
"Ko olit niin sekasin. Tai et sekasin, mut menossa mukana."
Mission accomplished. Hauskaa oli, enkä nauttinut tippaakaan alkoholia. Kaveriporukasta löytyi vielä kiusoittelijoita, jotka yrittivät saada makunystyräni himoitsemaan alkoholidrinkkejä - mutta pidin pintani. Tanssilattialla tuli pyörittyä, kavereiden kanssa höpötettyä ihan niinkuin aikaisemminkin, ja sain kuulla suorastaan säteileväni hakiessani vettä tiskiltä.
Hieno tunne.
torstai 28. tammikuuta 2010
Ginger
Sitä sanotaan terveelliseksi. Sen nimi tulee vastaan monessa reseptissä, luontaistuotevalmisteessa, vanhan kansan neuvoissa, ayurvedassa (!), kansanterveysneuvossa, lehtijutussa ja salaperäisessä historiallisessa intiaanikirjallisuudessa. Miksei tulisi? Se on terveellistä, sen vaikutukset ovat tajunnanräjäyttävän laajauloitteisia.
Se on inkivääri.
"Inkiväärin rohdosvaikutukset perustuvat kasvin eteerisen öljyn ja hartsin yhdisteisiin, joista tärkeimpiä ovat zingibereeni ja gingerolit. Inkivääri kiihdyttää pintaverenkiertoa, lisää hikoilua, nopeuttaa nesteen poistumista ja viilentää siten elimistön lämpötilaa sekä vähentää turvotuksia." Lähde
Psst! Viilentävän vaikutuksensa ansiosta ayurveda suosittelee inkivääriä ainakin tuliselle Pitta-kehotyypille.
Käyttö:
Inkivääriä käytetään mausteeksi, joko raakana tai kuivattuna jauheena.
Inkiväärijuoma on hyväksi flunssan ehkäisyssä tai hoidossa: juoma paitsi avaa hengitystiet, helpottaa ja lämmittää oloa. Samaisen juoman sanotaan helpottavan kuukautiskipuja.
Inkivääriä saa myös kapseleina - tuore inkivääri on tujua tavaraa, eikä välttämättä sovi herkkävatsaisille. Kapselit eivät ole yhtä ärtsyjä.
Inkivääriä käytetään myös kauneudenhoidossa esimerkiksi ihovoiteissa.
Vaikutukset:
Flunssan ehkäisy ja hoito
Lieventää pahoinvointia
Lisää hikoilua ja parantaa verenkiertoa -> viilentää
Kuukautiskipujen vähentäminen
Nivelkipujen väheneminen - sanotaan auttavan esim. reumakipuihin
Aineenvaihdunnan tehostuminen
Poistaa nestettä - hyvä asia, mikäli olo on turvonnut, huono, mikäli juot tavallisestikin melko vähän vettä
Reseptit:
Inkiväärijuoma: Raasta/leikkaa ohuiksi viipaleiksi tuoretta, kuorittua inkivääriä miltei kiehuvan kuumaan veteen. Inkivääri on vahvaa, joten n. teelusikallinen raastetta on jo oikein hyvä määrä. Voit makeuttaa reilustikin hunajalla.
Inkivääriä voi hillottaa.
Ginger ale
Inkivääriraasteesta, hunajasta ja ruokaöljystä saa mainion marinadin vaikka kasvisvuoalle, tai miksei broilerillekin.
Mausteena inkivääriä voi hyvin käyttää esimerkiksi tuoreesti raastettuna suoraan valmistettavan ruoan sekaan. Sopii yhteen niin liha- kuin kasvisruokien kanssa, ja esimerkiksi kurkumaan yhdistettynä tuo aasialaisen vivahteen ruokaan kuin ruokaan.
Sellaisenaan tuoreraastetta voi pistää hippusen myös vaikka jogurtin, myslin tai marjojen sekaan.
Tästä pääset Kotikokki.netin hakukoneeseen; laita hakusanaksi inkivääri ja pääset ihmettelemään käyttömahdollisuuksia kaikessa laajuudessaan.
Säilyminen:
Tuore inkivääri säilyy jääkaapin vihanneslokerossa muovipussissa viikkoja, mutta sen voi myös pakastaa ja raastaa jäisenä ruokaan. Lähde
Huomautettavaa:
Ei tule käyttää raskauden tai imetyksen aikana.
Muutoinkin aloita inkiväärin käyttö varovasti, jos olet herkkävatsainen. Erityisesti raakana inkivääri aiheuttaa joillekin närästystä tai vatsakipuja, vaikka oikeassa suhteessa käytettynä toimiikin lääkkeenä molempiin.
Muut lähteet - Wikipedia
Kuva - Yhteishyvä.fi
Se on inkivääri.
"Inkiväärin rohdosvaikutukset perustuvat kasvin eteerisen öljyn ja hartsin yhdisteisiin, joista tärkeimpiä ovat zingibereeni ja gingerolit. Inkivääri kiihdyttää pintaverenkiertoa, lisää hikoilua, nopeuttaa nesteen poistumista ja viilentää siten elimistön lämpötilaa sekä vähentää turvotuksia." Lähde
Psst! Viilentävän vaikutuksensa ansiosta ayurveda suosittelee inkivääriä ainakin tuliselle Pitta-kehotyypille.
Käyttö:
Inkivääriä käytetään mausteeksi, joko raakana tai kuivattuna jauheena.
Inkiväärijuoma on hyväksi flunssan ehkäisyssä tai hoidossa: juoma paitsi avaa hengitystiet, helpottaa ja lämmittää oloa. Samaisen juoman sanotaan helpottavan kuukautiskipuja.
Inkivääriä saa myös kapseleina - tuore inkivääri on tujua tavaraa, eikä välttämättä sovi herkkävatsaisille. Kapselit eivät ole yhtä ärtsyjä.
Inkivääriä käytetään myös kauneudenhoidossa esimerkiksi ihovoiteissa.
Vaikutukset:
Flunssan ehkäisy ja hoito
Lieventää pahoinvointia
Lisää hikoilua ja parantaa verenkiertoa -> viilentää
Kuukautiskipujen vähentäminen
Nivelkipujen väheneminen - sanotaan auttavan esim. reumakipuihin
Aineenvaihdunnan tehostuminen
Poistaa nestettä - hyvä asia, mikäli olo on turvonnut, huono, mikäli juot tavallisestikin melko vähän vettä
Reseptit:
Inkiväärijuoma: Raasta/leikkaa ohuiksi viipaleiksi tuoretta, kuorittua inkivääriä miltei kiehuvan kuumaan veteen. Inkivääri on vahvaa, joten n. teelusikallinen raastetta on jo oikein hyvä määrä. Voit makeuttaa reilustikin hunajalla.
Inkivääriä voi hillottaa.
Ginger ale
Inkivääriraasteesta, hunajasta ja ruokaöljystä saa mainion marinadin vaikka kasvisvuoalle, tai miksei broilerillekin.
Mausteena inkivääriä voi hyvin käyttää esimerkiksi tuoreesti raastettuna suoraan valmistettavan ruoan sekaan. Sopii yhteen niin liha- kuin kasvisruokien kanssa, ja esimerkiksi kurkumaan yhdistettynä tuo aasialaisen vivahteen ruokaan kuin ruokaan.
Sellaisenaan tuoreraastetta voi pistää hippusen myös vaikka jogurtin, myslin tai marjojen sekaan.
Tästä pääset Kotikokki.netin hakukoneeseen; laita hakusanaksi inkivääri ja pääset ihmettelemään käyttömahdollisuuksia kaikessa laajuudessaan.
Säilyminen:
Tuore inkivääri säilyy jääkaapin vihanneslokerossa muovipussissa viikkoja, mutta sen voi myös pakastaa ja raastaa jäisenä ruokaan. Lähde
Huomautettavaa:
Ei tule käyttää raskauden tai imetyksen aikana.
Muutoinkin aloita inkiväärin käyttö varovasti, jos olet herkkävatsainen. Erityisesti raakana inkivääri aiheuttaa joillekin närästystä tai vatsakipuja, vaikka oikeassa suhteessa käytettynä toimiikin lääkkeenä molempiin.
Muut lähteet - Wikipedia
Kuva - Yhteishyvä.fi
keskiviikko 27. tammikuuta 2010
Haastetta elämään.
Mulla on fiilis, että tänään tipattomuus-lupaukseni voi olla vaarassa. Kaverin synttärit ja linjailta pikkujoulujen merkeissä. Jep, ollaan vähän aikaisessa jouluun 2010 tai myöhässä joululta 2009, mutta pääpointtina on se, että nyt on kerääntynyt sellainen fiilis auraani, että tekisi mieli maistella. Minttukaakaota, minttukahvia, kaljaa... Kaikkea tuota tulee lipumaan nenäni edestä luokkatovereideni nautittavaksi, ja minäkin tulen käsittelemään alkoholia tarjotessani sitä synttärisankarille. Tässä otetaan tytöstä ja hänen lupauksistaan mittaa! Tänään se nähdään!
tiistai 26. tammikuuta 2010
Kimberlyn sanoin
Kimberly Snyder on ehdottomasti yksi terveysidoleistani. Hänen bloginsa on pullollaan vinkkejä parempaan terveyteen ja kokonaisvaltaiseen hyvään oloon. Päätin jakaa teille yhden hänen bloggauksistaan käsitellen järkevää syömistä ja elämäntapaa.
Here you go:
* * * * * *
Hi Kimberly,
I have gained weight over the past few years and plan on incorporating raw food and yoga into my life to help get the weight off. Any suggestions you have would be greatly appreciated.
Below is part of my response back to her:
As for the weight gain, we’ve all been there! I used to count calories and fat grams and obsess about my weight until I properly understood nutrition and how food affects the body. It was so miserable! I was never quite happy with my weight and it was often in my mind.
I feel so grateful and blessed to have come across some great knowledge of nutrition. Here are my first dozen easy weight loss/maintenance tips (I’ll post another dozen soon!) that I’d love to share with you:
1. Yes, absolutely incorporate more and more raw food, which is easy to digest, nutritionally dense and keeps you full and healthy. The basis of the raw diet is greens, so definitely check out my easy green smoothie recipe, and start trying to have one every day for breakfast or lunch.
2. Avoid all dairy products. Dairy is pasteurized and very difficult to digest and break down- sucking tons of our precious enzymes. It is also mucus and acid-forming. It is my personal experience that it is very hard to lose weight when consuming dairy!
3. Avoid all “fake” sugars- Splenda, Sweet ‘n Low, Equal, etc. These are very hard for your body to recognize and break down. 0 calories does NOT mean will not promote weight gain.
4. Stay hydrated- drink lots of water 20 minutes either sides of meals, but drink MINIMALLY with meals (so as not to dilute the digestive enzymes).
5. Practice yoga!! Besides the deeper spiritual and mental benefits, I have personally found it to be the most rewarding and beneficial physical exercise. Look out for my yoga video, filmed in Bora Bora, that should be out in January or so. You can do a version of the same series I practice along with me that will keep you toned.
6. If you are going to eat cooked food, don’t combine protein with starches. Instead combine protein with greens, like salads or sides of veggies. Proteins and starches together are really hard to break down. For example- if you are going to eat fish, eat it with a salad or a side of spinach. Sushi- with the combination of fish and rice, is very hard on the system. I used to never think about food combining. But when foods are combined well and digestion is easy, minerals are more easily absorbed and toxic waste can more easily leave the body. When the opposite is true, then backup occurs and this is usually coupled with weight gain and/or difficulty in letting excess weight go.
7. Avoid all soda- especially diet colas!!!! B Vitamin and mineral-leaching, acidic, etc. etc.!
8. Try to consume 1-3 lemons every day. You can squeeze them over salads, in water, etc. Lemon helps regenerate and support your liver by benefiting bile formation. Since your liver is your main fat-burning organ, lemon therefore promotes optimal fat metabolism.
9. Don’t eat fruit for dessert after you eat a cooked food. The simple sugars in fruit break down much faster than the denser cooked food, and will cause backup and fermentation in your digestive system (See #6).
10. Instead of consuming desserts with processed sugars and pasteurized dairy, try some of my desserts. They incorporate low-glycemic agave nectar and metabolism-boosting ingredients, and these healthy deserts keep you from feeling deprived while you are losing weight!
11. Chew really well- liquify your food. Be a slow eater. Not only will you be able to extract more nutrients from your food, but you will feel full before you’ve overeaten.
12. Eat fibrous, filling salads for dinner. Try my hearty and nutritionally super dense kale salad recipe, which I eat for dinner at least 4 nights a week. It is so satisfying and delicious!
Try a wide variety of foods so you don’t get bored- I’ll keep posting more recipes too. Once you get over the hump, you’ll feel great and your cravings for certain foods will be less and less. Good luck and let me know if you have any questions about these first dozen tips.
All my best, Kimberly
* * * * *
Here you go:
* * * * * *
Hi Kimberly,
I have gained weight over the past few years and plan on incorporating raw food and yoga into my life to help get the weight off. Any suggestions you have would be greatly appreciated.
No more snacking on leftovers! Its time to get serious!
As for the weight gain, we’ve all been there! I used to count calories and fat grams and obsess about my weight until I properly understood nutrition and how food affects the body. It was so miserable! I was never quite happy with my weight and it was often in my mind.
I feel so grateful and blessed to have come across some great knowledge of nutrition. Here are my first dozen easy weight loss/maintenance tips (I’ll post another dozen soon!) that I’d love to share with you:
1. Yes, absolutely incorporate more and more raw food, which is easy to digest, nutritionally dense and keeps you full and healthy. The basis of the raw diet is greens, so definitely check out my easy green smoothie recipe, and start trying to have one every day for breakfast or lunch.
2. Avoid all dairy products. Dairy is pasteurized and very difficult to digest and break down- sucking tons of our precious enzymes. It is also mucus and acid-forming. It is my personal experience that it is very hard to lose weight when consuming dairy!
3. Avoid all “fake” sugars- Splenda, Sweet ‘n Low, Equal, etc. These are very hard for your body to recognize and break down. 0 calories does NOT mean will not promote weight gain.
4. Stay hydrated- drink lots of water 20 minutes either sides of meals, but drink MINIMALLY with meals (so as not to dilute the digestive enzymes).
5. Practice yoga!! Besides the deeper spiritual and mental benefits, I have personally found it to be the most rewarding and beneficial physical exercise. Look out for my yoga video, filmed in Bora Bora, that should be out in January or so. You can do a version of the same series I practice along with me that will keep you toned.
6. If you are going to eat cooked food, don’t combine protein with starches. Instead combine protein with greens, like salads or sides of veggies. Proteins and starches together are really hard to break down. For example- if you are going to eat fish, eat it with a salad or a side of spinach. Sushi- with the combination of fish and rice, is very hard on the system. I used to never think about food combining. But when foods are combined well and digestion is easy, minerals are more easily absorbed and toxic waste can more easily leave the body. When the opposite is true, then backup occurs and this is usually coupled with weight gain and/or difficulty in letting excess weight go.
7. Avoid all soda- especially diet colas!!!! B Vitamin and mineral-leaching, acidic, etc. etc.!
8. Try to consume 1-3 lemons every day. You can squeeze them over salads, in water, etc. Lemon helps regenerate and support your liver by benefiting bile formation. Since your liver is your main fat-burning organ, lemon therefore promotes optimal fat metabolism.
9. Don’t eat fruit for dessert after you eat a cooked food. The simple sugars in fruit break down much faster than the denser cooked food, and will cause backup and fermentation in your digestive system (See #6).
10. Instead of consuming desserts with processed sugars and pasteurized dairy, try some of my desserts. They incorporate low-glycemic agave nectar and metabolism-boosting ingredients, and these healthy deserts keep you from feeling deprived while you are losing weight!
11. Chew really well- liquify your food. Be a slow eater. Not only will you be able to extract more nutrients from your food, but you will feel full before you’ve overeaten.
12. Eat fibrous, filling salads for dinner. Try my hearty and nutritionally super dense kale salad recipe, which I eat for dinner at least 4 nights a week. It is so satisfying and delicious!
Try a wide variety of foods so you don’t get bored- I’ll keep posting more recipes too. Once you get over the hump, you’ll feel great and your cravings for certain foods will be less and less. Good luck and let me know if you have any questions about these first dozen tips.
All my best, Kimberly
* * * * *
maanantai 25. tammikuuta 2010
Tavoitteista pidetään kiinni.
Alkoholittomuus ei ole tuottanut vähäisintäkään ongelmaa näinä 25:nä päivänä, jolloin sitä on kestänyt. Suurinta, mitä tämä lupaus on vaatinut tähän mennessä, on ollut asian selittäminen kavereille ja säännöllinen muistuttelu.
Bikinikuntoon pääsemistä on yhtälailla jaksettu tavoitella, kohtalaisin vähäisin tuloksin tässä vaiheessa. Viikko sitten sain nimittäin kokea järkytyksen ottaessani mittanauhan esille sen parin viikon tauon jälkeen ja realistisesti (?) odotin, että huhkimisellani ja aamuisilla kävelyilläni olisin saanut ainakin sen puoli senttiä sieltä täältä pois.
Eikä tällaiseen tilaan joutuminen kaikessa humoristisuudessaan itseasiassa edes pahemmin houkuta. Vaikka noin pahassa kännissä en ikinä muista olleeni...
Bikinikuntoon pääsemistä on yhtälailla jaksettu tavoitella, kohtalaisin vähäisin tuloksin tässä vaiheessa. Viikko sitten sain nimittäin kokea järkytyksen ottaessani mittanauhan esille sen parin viikon tauon jälkeen ja realistisesti (?) odotin, että huhkimisellani ja aamuisilla kävelyilläni olisin saanut ainakin sen puoli senttiä sieltä täältä pois.
Mitä vielä. Sentti oli tullut lisää. Motivaatio hetkeksi kadoksissa, mutta aamuiset lenkit etc. jatkuivat silti.
Huomasin kuitenkin, että aamuinen motivaatio on helpompi pitää yllä, kun lupaan itselleni pitää viikonloppuvapaat lenkkeilystä. Viikonloppuna ei ole kiellettyä mennä aamukävelylle, mutta ei myöskään kiellettyä jäädä nukkumaan hieman pidemmäksi aikaa sänkyyn. Olen pitänyt viikonloput muutenkin rennompina, sillä olen nyt pusertanut koulussa 15 päivää putkeen ilman yhtäkään vapaapäivää.
Tänä aamuna mittauksissa ilmeni, että maharöllykän mitat pysyivät samassa lukemassa millä se shokeerasi viikko sitten, mutta reisistä, takalistosta ja uumasta oli lähtenyt sentti jokaisesta. Motivaation nousua havaittavissa.
Tänä aamuna mittauksissa ilmeni, että maharöllykän mitat pysyivät samassa lukemassa millä se shokeerasi viikko sitten, mutta reisistä, takalistosta ja uumasta oli lähtenyt sentti jokaisesta. Motivaation nousua havaittavissa.
sunnuntai 17. tammikuuta 2010
Harhailua
Jos ärtymystä, hämmennystä ja kipua ei salli itselleen, ne kasaantuvat. Ne muodostavat amaa elimistöön; myrkkyä, joka kertyy ja tekee sairaaksi. Siksi sanon nyt: olo_on_eksynyt.
Moni asia on edennyt; moni jämähtänyt.
Joka-aamuinen läsnäoloon pyrkimys joogan avulla on tehnyt paljon. Tiedän myös nyt, että tietoisuuden kohottaminen on sitä, että osaa suhtautua kaikkiin tapahtumiin ja ihmisiin uskoen niiden tuottavan vain hyviä asioita.
Silti tekisi mieli potkia seiniä ja ulista. Jostain syystä en usko sen auttavan; tämä ama on kiinni tiukassa. Miten sen saa pois? Miten voisi löytää uudestaan luottamuksen? Pitta-Vata ei pidä pysähtelystä. Eikä siitä tunteesta, ettei enää ole mitään nähtävää näissä hetkissä.
Huokaus. Voisinpa eksyä unimaailmaan moneksi hetkeksi; ihmisen hölmö ominaispiirre, tavoite pakenemisesta. Vaan kun ei nukuta.
Moni asia on edennyt; moni jämähtänyt.
Joka-aamuinen läsnäoloon pyrkimys joogan avulla on tehnyt paljon. Tiedän myös nyt, että tietoisuuden kohottaminen on sitä, että osaa suhtautua kaikkiin tapahtumiin ja ihmisiin uskoen niiden tuottavan vain hyviä asioita.
Silti tekisi mieli potkia seiniä ja ulista. Jostain syystä en usko sen auttavan; tämä ama on kiinni tiukassa. Miten sen saa pois? Miten voisi löytää uudestaan luottamuksen? Pitta-Vata ei pidä pysähtelystä. Eikä siitä tunteesta, ettei enää ole mitään nähtävää näissä hetkissä.
Huokaus. Voisinpa eksyä unimaailmaan moneksi hetkeksi; ihmisen hölmö ominaispiirre, tavoite pakenemisesta. Vaan kun ei nukuta.
perjantai 15. tammikuuta 2010
15. päivä, lepopäivä.
Kuntokuuri on pitänyt - tähän päivään asti. Olin yllättynyt kuinka helppoa loppupeleissä pienen kangertelun jälkeen oli mennä ulos haistelemaan raikasta aamuilmaa tietäen, että suurin osa koulukavereista on vielä unten mailla. Aamupalalla olikin sitten jo mukava tunne siitä, että oli saanut jotain aikaan, mikä sitten motivoi seuraavana aamuna nousemaan sängystä.
Miksi tänään "epäonnistuin"?
Herättyäni oloni oli kurja. Päätäni särki, heikotti ja muutenkin olo oli melkein vastaava kuin krapulassa - hieman sumuinen ja epämääräinen. Vaikka eilen oli syntymäpäiväni, en sallinut itselleni mitään poikkeuksia niin karkin kuin alkoholinkaan muodossa, joten ololle ei sinällään ollut mitään myrkytystilaan viittaavaa selitystä. Edellisenä iltana olimme kämppiksen kanssa käyneet salilla, mutta nesteytyksestä omasta mielestäni olin huolehtinut tarpeeksi. Eikä minua janottanutkaan, mutta laitoin itseni juomaan vettä aamutoimien ohella. Lenkille en itseäni pakottanut, sillä jo ajatuksena se tuntui kovin vastenmieliseltä.
Sielunsiskoni Eciran tämänpäiväiset ajatukset sekä yllättivät että huojensivat mieltäni. Mielemme olivat jälleen pohtineet samoja asioita yhtä aikaa tahoillamme, ja sanoillaan hän onnistui helpottamaan osin jopa synnintuskaista mieltäni - joskus pelkästään oma ääni ei riitä vakuuttamaan itseä. Allekirjoitan täysin väitteen, että omaa kehoa on kuunneltava. Tänä aamuna vartaloni oli sitä mieltä, että se ansaitsi lepoa. Sitä se myös sai. Illemmalla suon sille pienen venyttelyjumpan, joka varmaan virkistää mieltä ja palauttaa kehoa. Onhan sitä tällä viikolla tullutkin ahkeroitua jo kovasti.
LEIJONA!
Hahaa. :D Nyt on palashampooprojekti käynnistetty!
Oma hiustyyppini on karhea, latvoista aavistuksen kuiva, mutta hyväkuntoinen. Ja tukkaa on paljon. Tällaiseen tukkaan on aivan turha yrittää omin tupelosormin väsätä siloista nutturaa - sipuleita nousee aina jostain kohden, eikä tukka silotu kauniiksi. Carrie Bradshaw- tyylistä nutturaa olen yrittänyt useammankin SATC-jakson päätteeksi, joka ikinen kerta päätyen siihen lopputulokseen, että ehkei se sotkunutturakaan ole niin paha.. ;)
1. pesun jälkeen pehko tuntuu, jos mahdollista, vieläkin karvaisemmalta. Tavalliseen tapaani nostin hieman kosteaa tukkaa pikkumyynutturalle pään päälle yöksi, jotta pehko olisi aamulla irti päänahasta.
Virhe.
Aamulla näytin sitten suurin piirtein tältä:
Pienen silottelun (lue: epätoivoisen puolen tunnin kampa+vesiharjaamisen) jälkeen hiukset näyttivät taas inhimillisiltä ja olivat ihanan ilmavat! Tukka tuntuu aavistuksen tavallista rasvaisemmalta - muttei likaisella tavalla, vaan hieman samaan tapaan kuin hevosen jouhet, lievennetysti. ;) Projekti jatkukoon, olen aivan ihastunut tähän tuotteeseen! Ei keinotekoisia kemikaaleja, ihana tuoksu, kiva koostumus, puhtaan ilmava lopputulos.
Kuva täältä.
Oma hiustyyppini on karhea, latvoista aavistuksen kuiva, mutta hyväkuntoinen. Ja tukkaa on paljon. Tällaiseen tukkaan on aivan turha yrittää omin tupelosormin väsätä siloista nutturaa - sipuleita nousee aina jostain kohden, eikä tukka silotu kauniiksi. Carrie Bradshaw- tyylistä nutturaa olen yrittänyt useammankin SATC-jakson päätteeksi, joka ikinen kerta päätyen siihen lopputulokseen, että ehkei se sotkunutturakaan ole niin paha.. ;)
1. pesun jälkeen pehko tuntuu, jos mahdollista, vieläkin karvaisemmalta. Tavalliseen tapaani nostin hieman kosteaa tukkaa pikkumyynutturalle pään päälle yöksi, jotta pehko olisi aamulla irti päänahasta.
Virhe.
Aamulla näytin sitten suurin piirtein tältä:
Pienen silottelun (lue: epätoivoisen puolen tunnin kampa+vesiharjaamisen) jälkeen hiukset näyttivät taas inhimillisiltä ja olivat ihanan ilmavat! Tukka tuntuu aavistuksen tavallista rasvaisemmalta - muttei likaisella tavalla, vaan hieman samaan tapaan kuin hevosen jouhet, lievennetysti. ;) Projekti jatkukoon, olen aivan ihastunut tähän tuotteeseen! Ei keinotekoisia kemikaaleja, ihana tuoksu, kiva koostumus, puhtaan ilmava lopputulos.
Kuva täältä.
Uskotko kehoasi vai tilastoja?
Olen hämmästynyt.
Muutama asia on viime päivinä muuttanut radikaalisti käsitystäni liikuntasuosituksista.
Samalla lailla kun perinteisen lautasmallin ehdoton kunkkupaikka ruokavaliota laatiessa, myös liikuntaan ja painonhallintaan liittyvät ajatukset ovat muuttuneet.
Asia, jota liikuntasuositukset eivät ota huomioon on se, että ihmiset ovat yksilöitä. Jokaisen keho polttaa ruokaa energiaksi eri tavalla: joillekin sopivat paremmin kevyet kasvisruoat, toisen keho tarvitsee lisäksi lihaa, kolmas tuntee olonsa väsyneeksi ilman minkäänlaisia viljatuotteita. Tämä yksilöllisyys koskee ihan samalla tavalla liikuntaa. Asia on kuitenkin monimutkaisempi kuin pelkkä "joillekin sopii kävely ja joillekin bodypump".
Virheellistä on antaa esimerkkejä siitä, kuinka paljon tietty liikuntalaji kuluttaa tietyssä ajassa. Esim. kevyt kävely 1h, 300kcal. Ihmiset, jotka joko pudottavat painoaan tai opettelevat terveitä elämäntapoja näin, voivat joutua aivan hakoteille. Miksikö? Koska ihmisen kehot kuluttavat energiaa eri urheilulajeissa ihan eri tehoilla.
Sykemittarini näytti eilen, että kulutin tunnin jumpassa (40min aerobista, 20min lihaskuntoa) noin 560 kcal. Se on paljon. Vaikka vähentää tuosta peruskulutuksen määrän (painon verran kaloreita tunnissa), jäljelle jää sellaiset 500kcal. Kaverini kulutti samassa ajassa 370kcal. 500kcal on valtava määrä. Ehkä olenkin liikkunut paljon tehokkaammin kuin uskoinkaan; ehkä kehoni on sen tyyppinen, että se kuluttaa nopeasti energiaa. Leposykkeeni on luonnostaan nopea, ja syke nousee nopeasti melko korkealle, mutta harvoin ylittää jumpan raskaimmissakaan vaiheissa yli 170. 500kcal kuulostaa paljolta, mutta toisaalta ei uskomattomalta; kehoni on monesti vinkannut, että nyt oli supertehot käytössä ja olo on ollut sen mukainen. Ei väsynyt, mutta kaikkensa antanut.
Voihan sykemittarissani olla virhe, mutta ainakin oikeaa sykettä se näyttää. (Mittailin muutaman kerran käsin kesken nopean lenkin.)
Jos siis jokainen yrittää seurata samoja ohjeita - syödä tietyn mallin mukaisesti ja liikkua tietyn verran, kehon oma erityinen toimintatapa jää liian vähälle huomiolle. Jos kuluttaakin enemmän kuin luulee, tuntee luonnollisesti myös enemmän nälkää. Jos kieltää ruoan itseltään siksi, ettei se mahdu näennäisesti oikeaan ruokasuunnitelmaan, seurauksena on varmasti sortuminen jossain vaiheessa.
Kuinka yksilöllisesti kehomme lopulta toimivatkaan? Siitä ei ole varmaa tietoa. Mutta jos jokaisen omat geenit määrittävät osittain myös sairautemme, taipumuksemme ja kaiken sen, mitä ulkonäkömme ja sisuksemme ovat - eikö ole oikeastaan tosi luonnollista ajatella, että myös aineenvaihduntamme, energian kulutuksemme ja meille sopivat liikuntatehot ovat erilaisia?
Elämäntaparemontissa tärkein asia on kuunnella kehoaan. En aio jäädä sykemittarin orjaksi; otin sen testikäyttöön ihan kiinnostuksen vuoksi nähdäkseni oman kuntoni nykyisen tason. Fysikaaliset mittauslaitteet voivat auttaa meitä näkemään sen, minkä sisimmässämme tiedostammekin, mutta johon emme usko, koska jossain lukee, että puolen tunnin kävelylenkki kuluttaa määrän x kaloreita. (Vihaan sanaa kalori. En aio puhua kaloreista tulevissa postauksissa. Kilokalori on todella teennäinen yksikkö liikunnan ja urheilun kannalta, ellei sitten oikeasti pudota reilusti painoa.)
Kuuntele kehoasi. Muuta se ei sinulta vaadi.
Muutama asia on viime päivinä muuttanut radikaalisti käsitystäni liikuntasuosituksista.
Samalla lailla kun perinteisen lautasmallin ehdoton kunkkupaikka ruokavaliota laatiessa, myös liikuntaan ja painonhallintaan liittyvät ajatukset ovat muuttuneet.
Asia, jota liikuntasuositukset eivät ota huomioon on se, että ihmiset ovat yksilöitä. Jokaisen keho polttaa ruokaa energiaksi eri tavalla: joillekin sopivat paremmin kevyet kasvisruoat, toisen keho tarvitsee lisäksi lihaa, kolmas tuntee olonsa väsyneeksi ilman minkäänlaisia viljatuotteita. Tämä yksilöllisyys koskee ihan samalla tavalla liikuntaa. Asia on kuitenkin monimutkaisempi kuin pelkkä "joillekin sopii kävely ja joillekin bodypump".
Virheellistä on antaa esimerkkejä siitä, kuinka paljon tietty liikuntalaji kuluttaa tietyssä ajassa. Esim. kevyt kävely 1h, 300kcal. Ihmiset, jotka joko pudottavat painoaan tai opettelevat terveitä elämäntapoja näin, voivat joutua aivan hakoteille. Miksikö? Koska ihmisen kehot kuluttavat energiaa eri urheilulajeissa ihan eri tehoilla.
Sykemittarini näytti eilen, että kulutin tunnin jumpassa (40min aerobista, 20min lihaskuntoa) noin 560 kcal. Se on paljon. Vaikka vähentää tuosta peruskulutuksen määrän (painon verran kaloreita tunnissa), jäljelle jää sellaiset 500kcal. Kaverini kulutti samassa ajassa 370kcal. 500kcal on valtava määrä. Ehkä olenkin liikkunut paljon tehokkaammin kuin uskoinkaan; ehkä kehoni on sen tyyppinen, että se kuluttaa nopeasti energiaa. Leposykkeeni on luonnostaan nopea, ja syke nousee nopeasti melko korkealle, mutta harvoin ylittää jumpan raskaimmissakaan vaiheissa yli 170. 500kcal kuulostaa paljolta, mutta toisaalta ei uskomattomalta; kehoni on monesti vinkannut, että nyt oli supertehot käytössä ja olo on ollut sen mukainen. Ei väsynyt, mutta kaikkensa antanut.
Voihan sykemittarissani olla virhe, mutta ainakin oikeaa sykettä se näyttää. (Mittailin muutaman kerran käsin kesken nopean lenkin.)
Jos siis jokainen yrittää seurata samoja ohjeita - syödä tietyn mallin mukaisesti ja liikkua tietyn verran, kehon oma erityinen toimintatapa jää liian vähälle huomiolle. Jos kuluttaakin enemmän kuin luulee, tuntee luonnollisesti myös enemmän nälkää. Jos kieltää ruoan itseltään siksi, ettei se mahdu näennäisesti oikeaan ruokasuunnitelmaan, seurauksena on varmasti sortuminen jossain vaiheessa.
Kuinka yksilöllisesti kehomme lopulta toimivatkaan? Siitä ei ole varmaa tietoa. Mutta jos jokaisen omat geenit määrittävät osittain myös sairautemme, taipumuksemme ja kaiken sen, mitä ulkonäkömme ja sisuksemme ovat - eikö ole oikeastaan tosi luonnollista ajatella, että myös aineenvaihduntamme, energian kulutuksemme ja meille sopivat liikuntatehot ovat erilaisia?
Elämäntaparemontissa tärkein asia on kuunnella kehoaan. En aio jäädä sykemittarin orjaksi; otin sen testikäyttöön ihan kiinnostuksen vuoksi nähdäkseni oman kuntoni nykyisen tason. Fysikaaliset mittauslaitteet voivat auttaa meitä näkemään sen, minkä sisimmässämme tiedostammekin, mutta johon emme usko, koska jossain lukee, että puolen tunnin kävelylenkki kuluttaa määrän x kaloreita. (Vihaan sanaa kalori. En aio puhua kaloreista tulevissa postauksissa. Kilokalori on todella teennäinen yksikkö liikunnan ja urheilun kannalta, ellei sitten oikeasti pudota reilusti painoa.)
Kuuntele kehoasi. Muuta se ei sinulta vaadi.
keskiviikko 13. tammikuuta 2010
Yhtä hymyä!
Päivät ovat kuluneet kiireisissä, mutta onnellisissa tunnelmissa. Jokainen aamu on alkanut 15-30min rauhoittavalla joogahetkellä, jonka tarkoituksena on ollut tuoda keho unimaailman jälkeen aamuhetken läsnäoloon. Joogan puitteissa yksi hyvin, hyvin hämmentävä hetki sattui harjoitellessa ensimmäistä kertaa tulihengitystä; harjoituksen jälkeen tarve hengittää katosi joksikin aikaa, mieli tuntui leijuvan unenomaisesti omilla teillään, keho tuntui jollain tapaa tiivistäytyneen kallon sisään. Kokemus oli ensimmäisellä kerralla pelottava, myöhemmillä huumaavan rauhoittava.
Perinteistä meditaatiota en ole yrittänyt harjoittaa säännöllisesti, vaan päätyä samaan läsnäolevaan olotilaan arjen jokaisina hetkinä. Se on toiminut! Hetkessä eläminen on ollut välistä jopa alkukantaisen villin onnen täyttämää. ;)
Nämä ovat olleet myöskin luovuuden päiviä; olen ostanut hirveästi kankaita ja lainannut kirjastosta käsityölehtiä, inspiroitunut tee se itse- muokkauksista vaatteisiin, maalannut öljyväreillä tuntikausia niin, että koko iltapäivä on valunut virtauksessa ohitse.
Jumpat alkoivat sunnuntaina. Tanssia ja aerobicia yhdistävillä tunneilla käyn 4krt/vko, jonka lisäksi liikun päivittäin 2-8km, useimmiten vähintään 4km lenkkejä rakkaan kettuni - koira se kyllä virallisesti on - kanssa. Luonnossa liikkuminen on onnellisuudelleni ehdotonta, enkä tingi sen tuomasta onnellisuuden tunteesta. Ikinä.
Ruokavalioni on vakiintunut sisältämään paljon tuoreita kasviksia ja hedelmiä, paljon hyviä rasvoja, vähän punaista lihaa ja hyvin vähän "tyhjiä" hiilihydraatteja eli vehnää ja valkoista sokeria. Taidanpa olla raakaruoka slash karppaaja näillä hetkillä. Leipä ei sovi minulle yhtään. Riisin, perunan & pastan sijaan meillä on useimmiten enemmän kasviksia. Edellämainittuja kokataan max 1krt/vko; kysymys on makuasiasta, ei hc-ruokavalion seuraamisesta.
Lukevan silmän alle on päässyt Ayurvedaa naisille, opas elinvoimaan ja terveyteen- kirja, jota Vähemmän on enemmän- blogissa suositeltiin. Usko siihen, että maailman vanhimmaksi sanotussa lääketieteessä, ayurvedassa, piilee totuus, vahvistuu koko ajan. Samoin kuin se, että oma hallitseva doshani on Pitta. Niin monet yksityiskohdat täsmäävät, etten ole uskoa tämän olevan tottakaan! Ayurvedalla on paljon annettavaa kaikille, jotka ovat kiinnostuneita terveydestä, ravitsemuksesta ja ennen kaikkea tasapainoisesta, onnellisesta elämästä.
Heidin artikkeli Laihduttaminen, yhteiskunta, motiivit on muuten myös hyvin kiinnostavaa luettavaa, mikäli on koskaan laihduttanut.
Nyt on aika palata päivän puuhiin - eli sinnikkään vakiorutiinin - työn? - etsimisen, keskustaan lähdön, lenkkeilyn ja pian myös lounaan pariin. ;)
PS. Vihreän kosmetiikan sivuilta tilaamani palashampoo on tänään haettavissa postista!
Perinteistä meditaatiota en ole yrittänyt harjoittaa säännöllisesti, vaan päätyä samaan läsnäolevaan olotilaan arjen jokaisina hetkinä. Se on toiminut! Hetkessä eläminen on ollut välistä jopa alkukantaisen villin onnen täyttämää. ;)
Nämä ovat olleet myöskin luovuuden päiviä; olen ostanut hirveästi kankaita ja lainannut kirjastosta käsityölehtiä, inspiroitunut tee se itse- muokkauksista vaatteisiin, maalannut öljyväreillä tuntikausia niin, että koko iltapäivä on valunut virtauksessa ohitse.
Jumpat alkoivat sunnuntaina. Tanssia ja aerobicia yhdistävillä tunneilla käyn 4krt/vko, jonka lisäksi liikun päivittäin 2-8km, useimmiten vähintään 4km lenkkejä rakkaan kettuni - koira se kyllä virallisesti on - kanssa. Luonnossa liikkuminen on onnellisuudelleni ehdotonta, enkä tingi sen tuomasta onnellisuuden tunteesta. Ikinä.
Ruokavalioni on vakiintunut sisältämään paljon tuoreita kasviksia ja hedelmiä, paljon hyviä rasvoja, vähän punaista lihaa ja hyvin vähän "tyhjiä" hiilihydraatteja eli vehnää ja valkoista sokeria. Taidanpa olla raakaruoka slash karppaaja näillä hetkillä. Leipä ei sovi minulle yhtään. Riisin, perunan & pastan sijaan meillä on useimmiten enemmän kasviksia. Edellämainittuja kokataan max 1krt/vko; kysymys on makuasiasta, ei hc-ruokavalion seuraamisesta.
Lukevan silmän alle on päässyt Ayurvedaa naisille, opas elinvoimaan ja terveyteen- kirja, jota Vähemmän on enemmän- blogissa suositeltiin. Usko siihen, että maailman vanhimmaksi sanotussa lääketieteessä, ayurvedassa, piilee totuus, vahvistuu koko ajan. Samoin kuin se, että oma hallitseva doshani on Pitta. Niin monet yksityiskohdat täsmäävät, etten ole uskoa tämän olevan tottakaan! Ayurvedalla on paljon annettavaa kaikille, jotka ovat kiinnostuneita terveydestä, ravitsemuksesta ja ennen kaikkea tasapainoisesta, onnellisesta elämästä.
Heidin artikkeli Laihduttaminen, yhteiskunta, motiivit on muuten myös hyvin kiinnostavaa luettavaa, mikäli on koskaan laihduttanut.
Nyt on aika palata päivän puuhiin - eli sinnikkään vakiorutiinin - työn? - etsimisen, keskustaan lähdön, lenkkeilyn ja pian myös lounaan pariin. ;)
PS. Vihreän kosmetiikan sivuilta tilaamani palashampoo on tänään haettavissa postista!
tiistai 12. tammikuuta 2010
12. päivä - ruokalöytöjä ja palaaminen arkeen!
Kuuden päivän tauon jälkeen on palattu takaisin normaaliin päiväjärjestykseen - eli tappelemaan itsensä kanssa aamuisin ja vääntäytymään lattialle iltaisin. Eilen teimme vatsalihasliikkeitä yhdessä kämppikseni kanssa ja opimme toisiltamme liikkeitä, mikä oli erittäin motivoivaa!
Tänään puolestaan kävin koulukaverin kanssa Korpilahden kuntosalilla, mikä osoittautui pieneksi huoneeksi täynnä rautaa pumppailevia miehiä... Ilmapiiri oli ystävällinen ja laitteita oli kuitenkin riittävästi, vaikka niiden hankinnassa pääpaino näyttikin olleen hauisten kasvatuksessa ja painonnostossa. Ainoaksi suoranaiseksi puutteeksi kaverin kanssa kuitenkin totesimme laitteiden ohjetaulujen puuttumisen, mutta onneksi ystäväni tiesi kiinnostavimpien laitteista käytöstä ja toisia tarkkailemassa oppi vielä lisää. Oli hienoa - opin taas monta uutta liikettä, ja tuntui niin mukavan aikaansaavalta kun ennen salia olimme käyneet nostamassa sykettä lenkillä, mistä siirryimme salille pumppailemaan ja venyttelyjen jälkeen kävelimme pidemmän reitin kautta kämpille. Huomenna voi vähintään pohkeet olla kipeät (innostuin vähän tekemään "liikaa" pohkeita harjoittavalla laitteella), mutta tuntuupahan taas että on jotain saanut aikaiseksi!
Salilla tämän jälkeen on tarkoitus käydä vähintään kaksi kertaa viikossa.
Niiden kuuden taukopäivän aikana tuli muutama nenäliina tuhrattua, flunssalääkkeitä napsittua ja lääkärissäkin asti käytyä, mutta nyt olo on jälleen mainio. Kiitos lääkärikäyntien tulen saamaan toivottavasti pian varmuuden siihen, onko meikäläisessä astmaa vai ei...
Ruokalöytöjä!
Minä juustohiiri ostin tänään Oltermannin kevyttä juustoa ja natustelin sitä iltapalaksi voileivän päällä. Olin positiivisesti yllättynyt juuston makuun - aikaisempien kokemusteni pohjalta odotin tympeämmän, melkeinpä mauttoman makuista juustoa, mutta tämä maistui aikalailla samalta kuin normaalirasvainenkin juusto! Äitini aikaisemman ostaman kevyen juuston rakennekin oli kehnompi, mutta tästä juustosta en päällepäin pystyisi sanomaan sen rasvaprosenttia. Aivan loistavaa!
Toinen ruokalöytöni on soijajogurtit. Kaupassa oli tämä kuuden pikkujogurtin pakkaus alennuksessa, joten päätin uteliaisuudestani kokeilla - ja pääsin taas yllättymään positiivisesti. Söin jogurttia pakastemustikoiden kanssa, enkä valehtelematta koskaan ennen ole syönyt niin maukasta jogurttia..! Ehkä olen vain hidas tajuamaan tällaisia loistavia makuyhdistelmiä, mutta en ollut aikaisemmn tunkenut jogurtin sekaan itse marjoja vaan syönyt jogurtit sellaisenaan kuin ne kaupasta olen hankkinut. Suosittelen!
torstai 7. tammikuuta 2010
Tietoisuuden jooga
Sain eilen illalla päätökseen Irene Hopkinsin Kundaliinijooga - sisäisen voiman lähde- kirjan. Se tuntuu sisältävän kaikki tarvittavat avaimet, joita tarvitaan, kun tutkitaan omaa elämää ja sen mielekkyyttä uudelleen. Kirjassa kerrottiin joogasta ja kundaliinijoogasta, chakroista, itämaisesta kulttuurista ja eri hengittämistekniikoista. Siinä annettiin hyviä neuvoja itsetutkiskeluun ja tunteiden tulkintaan, kehon huoltoon niin liikunnan, ravinnon kuin unen kautta sekä käytiin perusteellisesti läpi itämaista, ikivanhaa joogaa.
Joogaan oli helppo tutustua, vaikkei kirjaa aloittaessaan olisi tiennyt aiheesta mitään. Teos opetti paljon mudrista, lukoista ja kriyoista. Johdonmukaisesti rakennetun kokonaisuuden lopussa oli vielä 12 eri kriyaa eli jooga-sarjaa.
Teos opetti ennen kaikkea sen, ettei mikään polku ole toista parempi.
Että onnellisuuteen on monta tietä, joista yksi on kundaliinijooga. Teos ei ole ehdoton; se ei komentele eikä viisastele. Hopkins vain kertoo yhden väylän, jota kautta voi tutustua itseensä.
Pääosassa ei ole sormien vääntely (eli mudrien teko; mudrien on tarkoitus kanavoida energiaa eri tarkoituksiin), vaan se, että antaa itselleen luvan vapauttaa mielensä.
Sain kirjasta paljon; paljon myös jätin ottamatta siksi, etten kokenut kaikkea itselleni sopivaksi.
Tärkeimmät asiat, joita opin, ja jotka omaksuin, olivat seuraavia:
- Sanan voima
Alitajunta uskoo asioita, joita sanot ääneen. Vahvista siksi myönteisyyttäsi sanomalla ääneen iloisia asioita; usko tavoitteisiisi ja sano ne ääneen, vaikket aluksi uskoisikaan. Alitajuntasi työstää asioita ja tavoittelee niitä vähitellen. Kehu ja kannusta muita. Lähetetty hymy palaa aina takaisin; ilo vetää puoleensa iloa. Se on vetovoiman laki. Maailma haluaa meille vain hyvää - suurin onnellisuuttasi pidättelevä asia on oma epäluulomme.
- Monet tiet
Kuten sanottu - kundaliinijooga on vain yksi tie. Tai oikeastaan monta tietä yhdessä; kundaliinijooga on kaikkien joogatyyppien sekoitus. Se ei pyri, tavoittele eikä vaikeudu aste asteelta. Kundaliinijooga pyrkii kehittämään tietoisuutta hetkessä elämiseen, ja siihen käytetään apuna myös joogan fyysisiä muotoja.
- Kykenevyys
Ihminen kykenee ihan mihin tahansa; suurin osa vastoinkäymisistä on kaadettavissa mielen voimalla. Se, että kykenee mihin tahansa, ei tarkoita että tarvitsee kyetä. Ihminen saa siis olla millainen tahansa, millä tiellä tahansa.
Tämä hetki.
Tiedosta se.
Sitä on kundaliinijooga.
Joogaan oli helppo tutustua, vaikkei kirjaa aloittaessaan olisi tiennyt aiheesta mitään. Teos opetti paljon mudrista, lukoista ja kriyoista. Johdonmukaisesti rakennetun kokonaisuuden lopussa oli vielä 12 eri kriyaa eli jooga-sarjaa.
Teos opetti ennen kaikkea sen, ettei mikään polku ole toista parempi.
Että onnellisuuteen on monta tietä, joista yksi on kundaliinijooga. Teos ei ole ehdoton; se ei komentele eikä viisastele. Hopkins vain kertoo yhden väylän, jota kautta voi tutustua itseensä.
Pääosassa ei ole sormien vääntely (eli mudrien teko; mudrien on tarkoitus kanavoida energiaa eri tarkoituksiin), vaan se, että antaa itselleen luvan vapauttaa mielensä.
Sain kirjasta paljon; paljon myös jätin ottamatta siksi, etten kokenut kaikkea itselleni sopivaksi.
Tärkeimmät asiat, joita opin, ja jotka omaksuin, olivat seuraavia:
- Sanan voima
Alitajunta uskoo asioita, joita sanot ääneen. Vahvista siksi myönteisyyttäsi sanomalla ääneen iloisia asioita; usko tavoitteisiisi ja sano ne ääneen, vaikket aluksi uskoisikaan. Alitajuntasi työstää asioita ja tavoittelee niitä vähitellen. Kehu ja kannusta muita. Lähetetty hymy palaa aina takaisin; ilo vetää puoleensa iloa. Se on vetovoiman laki. Maailma haluaa meille vain hyvää - suurin onnellisuuttasi pidättelevä asia on oma epäluulomme.
- Monet tiet
Kuten sanottu - kundaliinijooga on vain yksi tie. Tai oikeastaan monta tietä yhdessä; kundaliinijooga on kaikkien joogatyyppien sekoitus. Se ei pyri, tavoittele eikä vaikeudu aste asteelta. Kundaliinijooga pyrkii kehittämään tietoisuutta hetkessä elämiseen, ja siihen käytetään apuna myös joogan fyysisiä muotoja.
- Kykenevyys
Ihminen kykenee ihan mihin tahansa; suurin osa vastoinkäymisistä on kaadettavissa mielen voimalla. Se, että kykenee mihin tahansa, ei tarkoita että tarvitsee kyetä. Ihminen saa siis olla millainen tahansa, millä tiellä tahansa.
Tämä hetki.
Tiedosta se.
Sitä on kundaliinijooga.
keskiviikko 6. tammikuuta 2010
Kuningas alkoholi; riistäjä.
"Parikymppinen nainen löydettiin kuolleena Laitilan keskustasta Varsinais-Suomesta keskiviikkoaamuna. Ohikulkija löysi naisen Keskuskadulta pyörätien varrelta aamulla viiden jälkeen. Löytöaikaan oli pakkasta liki 20 astetta.
Poliisin tietojen mukaan nainen oli ollut illalla paikallisessa ravintolassa. Alustavien tutkimusten mukaan tapaukseen ei liity rikosta, kerrotaan Varsinais-Suomen poliisilaitokselta.
Nainen oli syntynyt vuonna 1988. Tarkempi kuolinsyy selviää myöhemmin tehtävässä oikeuslääketieteellisessä tutkimuksessa."
Helsingin Sanomat, 6.1.2010
Mitä todennäköisemmin "iloliemi" riisti hänet pois läheisiltään. Joi pikkaisen liian paljon, eikä humalaiset kaverit olleet katsomassa toisen perään.
Tuo naisparka olisi voinut olla kuka tahansa. Minä, siskoni, ystäväni.
Yksi järkyttävä syy lisää jatkaa omalla tipattomalla linjallani.
Lämpimiä ajatuksia ja voimia poismenneen omaisille!
Poliisin tietojen mukaan nainen oli ollut illalla paikallisessa ravintolassa. Alustavien tutkimusten mukaan tapaukseen ei liity rikosta, kerrotaan Varsinais-Suomen poliisilaitokselta.
Nainen oli syntynyt vuonna 1988. Tarkempi kuolinsyy selviää myöhemmin tehtävässä oikeuslääketieteellisessä tutkimuksessa."
Helsingin Sanomat, 6.1.2010
Mitä todennäköisemmin "iloliemi" riisti hänet pois läheisiltään. Joi pikkaisen liian paljon, eikä humalaiset kaverit olleet katsomassa toisen perään.
Tuo naisparka olisi voinut olla kuka tahansa. Minä, siskoni, ystäväni.
Yksi järkyttävä syy lisää jatkaa omalla tipattomalla linjallani.
Lämpimiä ajatuksia ja voimia poismenneen omaisille!
6. päivä: Poikkeus sääntöön.
Mikään sääntö ei ole täydellinen ilman poikkeuksia, näinhän olemme oppineet jo englannin kielioppia opetellessamme.
Sääntönä on joka-aamuinen aamukävely ja liikunnan lisääminen päiväjärjestykseen mm. vatsalihasliikkeitä tehden.
Lisätään poikkeus: kipeänä sääntöä ei tarvitse noudattaa.
Ilman tuota poikkeusta olen rikkonut sääntöäni tänään ja eilenkin vähän. Eilen kävin kyllä aamukävelyllä: apteekkiin ja takaisin. Nyt unettoman yön jälkeen ja nenän kirnutessa omankaltaistaan voita on parempi, etten flunssasta kipeytyneitä lihaksiani enää kiusaa enkä altista itseäni tieten tahtoen kylmälle.
Niin, ne järkyttävät mitat.
Aikamoiset muodot tytöllä - melko hieno tiimalasi.
Vyötärö: 96 cm
Uuma: 81 cm
Reisi: 58 cm
Takamus: 98 cm
Rinnat: 97 cm
Mistä näitä senttejä oikein tulee? Jouluna syödystä kinkusta, suklaasta ja juustosta. Kuukaudessa vyötäröllekin ehti tulla se neljä senttiä - samaiset neljä, mitkä aikaisemmin olin onnistunut tiputtamaan.
Katsotaan, missä mitoissa tämä tyttö liikkuu muutaman viikon kuluttua!
Sääntönä on joka-aamuinen aamukävely ja liikunnan lisääminen päiväjärjestykseen mm. vatsalihasliikkeitä tehden.
Lisätään poikkeus: kipeänä sääntöä ei tarvitse noudattaa.
Ilman tuota poikkeusta olen rikkonut sääntöäni tänään ja eilenkin vähän. Eilen kävin kyllä aamukävelyllä: apteekkiin ja takaisin. Nyt unettoman yön jälkeen ja nenän kirnutessa omankaltaistaan voita on parempi, etten flunssasta kipeytyneitä lihaksiani enää kiusaa enkä altista itseäni tieten tahtoen kylmälle.
Niin, ne järkyttävät mitat.
Aikamoiset muodot tytöllä - melko hieno tiimalasi.
Vyötärö: 96 cm
Uuma: 81 cm
Reisi: 58 cm
Takamus: 98 cm
Rinnat: 97 cm
Mistä näitä senttejä oikein tulee? Jouluna syödystä kinkusta, suklaasta ja juustosta. Kuukaudessa vyötäröllekin ehti tulla se neljä senttiä - samaiset neljä, mitkä aikaisemmin olin onnistunut tiputtamaan.
Katsotaan, missä mitoissa tämä tyttö liikkuu muutaman viikon kuluttua!
maanantai 4. tammikuuta 2010
Järkkymätön alitajunta testaa.
Eciran pohtiessa ekologisuutta minä pelkään sortuvani ja rikkovani itselleni tehdyn lupauksen. Pelkään niin paljon, että viime yönä näin jopa unta siitä. Tarjolla oli ollut suklaata eräänlaisessa korissa - vähän samantapaisessa missä vanhempani pitävät namusia olohuoneen pöydällä - ja ennen kuin huomasinkaan, olin ottanut palasen ja syönyt sen.
Se syyllisyyden tuska, mikä siitä seurasi, oli jotain järkyttävää. Yritin hokea itselleni, että yksi pala ei merkitse yhtään mitään, kunhan tämän jälkeen en hairahtuisi enää - mutta mikään ei auttanut. Olin sydänjuuriani myöten pettynyt itseeni ja toivoin, että voisin painaa "undo" - nappulaa.
En ole hetkeen ollut yhtä huojentunut tajutessani, että se kaikki oli vain unta.
Aamulenkille raahautuminen on ollut joka aamu suuren motivoimispuheen takana, sillä Savossa on koko joulun ajan paukkuneet kovat pakkaset. Niin myös tänään, mutta seuratessani iloista koiraa ja aamun hiljalleen valjetessa ympärilläni kiitin itseäni jälleen hyvin tehdystä työstä. Kyllä tästä vielä rutiini tulee.
Ihan niinkuin jokailtaisesta vatsalihastreeneistä, joita olen vetänyt.
Tänäänkin tulen laskeutumaan lattialle lihasharjoitusmielessä, vaikka tuntuukin ettei se olisi välttämätöntä. Jätin nimittäin Savon taakseni tänään palaten Korpilahdelle, mikä merkitsi painavien ja lukuisten matkatavaroiden kantamista. Raahattuani kaikki linja-autoasemalta kämpille olin hiestä aivan märkänä. Kaiken lisäksi lihakset ovat vielä edellispäivän suomipop-jumpasta kipeänä ja kaupassakin kävin kilon painot nilkkoihin kiedottuina, mikä nosti kivasti sykettä.
Lattia kutsuu silti, ja aamulla lenkkeilemään. Kesällä kiitän.
Se syyllisyyden tuska, mikä siitä seurasi, oli jotain järkyttävää. Yritin hokea itselleni, että yksi pala ei merkitse yhtään mitään, kunhan tämän jälkeen en hairahtuisi enää - mutta mikään ei auttanut. Olin sydänjuuriani myöten pettynyt itseeni ja toivoin, että voisin painaa "undo" - nappulaa.
En ole hetkeen ollut yhtä huojentunut tajutessani, että se kaikki oli vain unta.
Aamulenkille raahautuminen on ollut joka aamu suuren motivoimispuheen takana, sillä Savossa on koko joulun ajan paukkuneet kovat pakkaset. Niin myös tänään, mutta seuratessani iloista koiraa ja aamun hiljalleen valjetessa ympärilläni kiitin itseäni jälleen hyvin tehdystä työstä. Kyllä tästä vielä rutiini tulee.
Ihan niinkuin jokailtaisesta vatsalihastreeneistä, joita olen vetänyt.
Tänäänkin tulen laskeutumaan lattialle lihasharjoitusmielessä, vaikka tuntuukin ettei se olisi välttämätöntä. Jätin nimittäin Savon taakseni tänään palaten Korpilahdelle, mikä merkitsi painavien ja lukuisten matkatavaroiden kantamista. Raahattuani kaikki linja-autoasemalta kämpille olin hiestä aivan märkänä. Kaiken lisäksi lihakset ovat vielä edellispäivän suomipop-jumpasta kipeänä ja kaupassakin kävin kilon painot nilkkoihin kiedottuina, mikä nosti kivasti sykettä.
Lattia kutsuu silti, ja aamulla lenkkeilemään. Kesällä kiitän.
Vinkki ja ekovinkki
1. Kestopussi hedelmille ja vihanneksille
Vastaavan voi tehdä mistä tahansa kankaasta, jota vain kotoa löytyy. Oma yksilöni on lahjaksi saatu, mutta odottelee lajitovereita, kunhan eräs vain kaivaisi saumurin esiin ja antaisi sen laulaa. Kaupan muovipussukoille en vaan ole keksinyt järkevää käyttöä - ja tällä tavoin tulee hyödynnettyä nurkissa pyöriviä jämäkankaita!
2. Kosmetiikkapullot hiusväripaketista
Eihän L'orealin hiusmyrkkyjen ostelu ekologista ole, mutta nämäkin hoitoaine-pikkupullot löysin kylpyhuoneen hyllyltä, joten miksei hyödyntää niitä kertakäytön jälkeenkin? :) Sopivat loistavasti täytettäviksi mukaan matkalle (shampoo, kasvojen pesuaine, kasvorasva - you name it) tai sitten kotikosmetiikkaa varten. Toisen ajattelin täyttää hunajalla (kasvojen kuorintaa/pesua) ja toisen rypsiöljyllä (ihon pesu ja/tai kosteutus).
Kierrekorkkisia pulloja on ainakin L'orealin Casting creme gloss- ja 10 min- paketeissa.
sunnuntai 3. tammikuuta 2010
Uuden vuoden lupaukset toteen - uskomalla! :)
"Ajatuksilla on maailmaa muuttava voima. Ajatukset vaikuttava ihmisiin, meihin kaikkiin, ja muuttavat maailmaa meidän kauttamme. Ajatuksia syntyy asioista, joita olemme kuulleet, ja joista meille on kerrottu. Nuo ajatukset painuvat syvälle sisimpäämme, ja niistä tulee meidän uskomuksiamme. Uskomukset maailmasta ja meistä itsestämme vaikuttavat siihen, miten me näemme ja koemme tämän maailman ja itsemme."
Lainaus Affirmaatiot-sivulta.
Ajatusten voima on oikeastaan kaikki, mitä ihmisellä on.
Positiivisuutta voi vahvistaa myös sanomalla ääneen vain hyviä, kannustavia ja ystävällisiä asioita. Sanojen voima on valtava - miettikää nyt, kuinka suuri osa ärsykkeistä on nimenomaan sanoja. Tiettyjä ajatuksia tai tunteita voi vahvistaa vain muotoilemalla ne sanoiksi, tekemällä niistä todellisia.
Lainaus Affirmaatiot-sivulta.
Ajatusten voima on oikeastaan kaikki, mitä ihmisellä on.
Positiivisuutta voi vahvistaa myös sanomalla ääneen vain hyviä, kannustavia ja ystävällisiä asioita. Sanojen voima on valtava - miettikää nyt, kuinka suuri osa ärsykkeistä on nimenomaan sanoja. Tiettyjä ajatuksia tai tunteita voi vahvistaa vain muotoilemalla ne sanoiksi, tekemällä niistä todellisia.
Palavista silmistä heijastuu talvi
Se tuo mielenrauhaa.
Se saa olon tyyntymään ja asiat asettumaan oikeisiin mittasuhteisiinsa.
Siellä tuntuu, kuin olisi osa kaikkea; siihen ei voi koskaan kyllästyä. Sen tuoma hyvä olo on tarpeeksi vahva ylittämään masennuksen, yksinäisyyden tunteet ja vihan ja riitaisuuden tunteet.
Luonto.
Se on aina ollut minun paikkani. Lapsena katsoin vanhempieni kanssa tuhottoman paljon luonto-ohjelmia, pelastin sisiliskoja ja vietin aikaani eläinten ja luonnon maailmassa antaumuksella. Asiat eivät ole muuttuneet paljon.
Se, mitä luonto voi yhden kävelyretken aikana antaa, on aivan toisesta maailmasta kuin kuntosalilla rehkiminen. Kuntosalit eivät ole minua varten; kiinnitän tahtomattani liikaa huomiota niiden keinotekoisuuteen ja pakotettuun olemukseen.
Joulun pyhien aikaan ulkoilin joka päivä vähintään tunnin. Sen lisäksi aamuni on kuluneiden viikkojen aikana alkanut monesti joogalla - joko pitkällä harjoituksella tai pelkästään aurinkotervehdyksellä sen mukaan, miltä on tuntunut. Olen seurannut täysin vaistojani liikkumisen ja harjoitteluiden suhteen; sen seurauksena olen tuntenut hurjan voimakasta hyvää oloa, läsnäoloa ja tyytyväisyyttä.
Viikon ajan nurkan takana kurkistellut - ja viime yönä iskenyt - vatsatauti ei ole, yllättäen, sallinut huomion kiinnittämistä ruokavalioon. Vuosi on alkanut Paulo Coelhon Rohkeus- kalenterin tarjoamilla viisauksilla, eilisellä Uusikuun katsastamisreissulla teatterissa kaveriporukalla (ja sen jälkeen Slummien Miljonääri - vau!), täydenkuun alla vaeltamisella ja piikkimattoon tutustumisella. Ei huono sekään.
Nyt kuitenkin palaan viltin alle lukemaan Diana Gabaldonia. Jatkamisiin!
Se saa olon tyyntymään ja asiat asettumaan oikeisiin mittasuhteisiinsa.
Siellä tuntuu, kuin olisi osa kaikkea; siihen ei voi koskaan kyllästyä. Sen tuoma hyvä olo on tarpeeksi vahva ylittämään masennuksen, yksinäisyyden tunteet ja vihan ja riitaisuuden tunteet.
Luonto.
Se on aina ollut minun paikkani. Lapsena katsoin vanhempieni kanssa tuhottoman paljon luonto-ohjelmia, pelastin sisiliskoja ja vietin aikaani eläinten ja luonnon maailmassa antaumuksella. Asiat eivät ole muuttuneet paljon.
Se, mitä luonto voi yhden kävelyretken aikana antaa, on aivan toisesta maailmasta kuin kuntosalilla rehkiminen. Kuntosalit eivät ole minua varten; kiinnitän tahtomattani liikaa huomiota niiden keinotekoisuuteen ja pakotettuun olemukseen.
Joulun pyhien aikaan ulkoilin joka päivä vähintään tunnin. Sen lisäksi aamuni on kuluneiden viikkojen aikana alkanut monesti joogalla - joko pitkällä harjoituksella tai pelkästään aurinkotervehdyksellä sen mukaan, miltä on tuntunut. Olen seurannut täysin vaistojani liikkumisen ja harjoitteluiden suhteen; sen seurauksena olen tuntenut hurjan voimakasta hyvää oloa, läsnäoloa ja tyytyväisyyttä.
Viikon ajan nurkan takana kurkistellut - ja viime yönä iskenyt - vatsatauti ei ole, yllättäen, sallinut huomion kiinnittämistä ruokavalioon. Vuosi on alkanut Paulo Coelhon Rohkeus- kalenterin tarjoamilla viisauksilla, eilisellä Uusikuun katsastamisreissulla teatterissa kaveriporukalla (ja sen jälkeen Slummien Miljonääri - vau!), täydenkuun alla vaeltamisella ja piikkimattoon tutustumisella. Ei huono sekään.
Nyt kuitenkin palaan viltin alle lukemaan Diana Gabaldonia. Jatkamisiin!
lauantai 2. tammikuuta 2010
2. päivä - houkutuksia pullollaan.
Ottaessani ensimmäisiä askelia lupaukseni viitoittamalla tiellä olen jo joutunut kokemaan kiusauksia. Ensimmäinen oli huoneeni pöydältä löytynyt puoliksi syöty suklaalevy. Se suorastaan kirkui järkytyksestä, kun kiikutin sen alakertaan vanhempieni syötäväksi.
Seuraavaksi nauttiessani voileipiä isäni kantoi erittäin herkullisen näköisen täytekakun pöytään ja hyväntuulisesti käski minun ottaa palasen. Myöntää täytyy, ärähdin, enkä ottanut murustakaan koko kakkusesta.
Isä silti tuntui kokeilevan lupaukseni kestävyyttä tarjoten minulle illallisella maistiaisia viinikokoelmastaan. Pysyin lujana, mikä tällä kertaa oli helppoa - isällä oli kädessään punaviinipullo. Jos jostain alkoholipitoisesta juomasta en niinkään välitä, niin punaviinistä ja sen voimakkaasta jälkimausta.
Isä sentään hyvitti leppoisan "unohtelunsa" kertomalla herkkulakostani myöhemmin mummolle, jonka kahvipöydässä minun olisi ollut niin kovin vaikea sanoa ei. Ei sillä, että hänen pöytänsä notkuisi herkuista joita minun tekisi mieleni, vaan yksinkertaisesti siksi, että pelkäisin loukkaavani hyväntahtosta vanhusta.
Tähän mennessä on siis ollut kohtalaisen helppoa. Aamulenkillä ei tullut käytyä ensimmäisenä päivänä, ellei kaverin luota kotiin kävelyä lasketa, mutta tänään jo käppäilin ulkoilmassa nauttien pakkassäästä. Kohta vedän ensimmäiset vatsalihasliikkeet ikuisuuksiin, niin olen sitten noudattanut sitäkin kohtaa lupauksesta.
Mutta miltä lähtökohdilta minä ponnistankaan?
Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Itseäni suorastaan kauhistuttaa tuo maharölli, enkä haluaisi tunnustaa moista omakseni.
Seuraavaksi nauttiessani voileipiä isäni kantoi erittäin herkullisen näköisen täytekakun pöytään ja hyväntuulisesti käski minun ottaa palasen. Myöntää täytyy, ärähdin, enkä ottanut murustakaan koko kakkusesta.
Isä silti tuntui kokeilevan lupaukseni kestävyyttä tarjoten minulle illallisella maistiaisia viinikokoelmastaan. Pysyin lujana, mikä tällä kertaa oli helppoa - isällä oli kädessään punaviinipullo. Jos jostain alkoholipitoisesta juomasta en niinkään välitä, niin punaviinistä ja sen voimakkaasta jälkimausta.
Isä sentään hyvitti leppoisan "unohtelunsa" kertomalla herkkulakostani myöhemmin mummolle, jonka kahvipöydässä minun olisi ollut niin kovin vaikea sanoa ei. Ei sillä, että hänen pöytänsä notkuisi herkuista joita minun tekisi mieleni, vaan yksinkertaisesti siksi, että pelkäisin loukkaavani hyväntahtosta vanhusta.
Tähän mennessä on siis ollut kohtalaisen helppoa. Aamulenkillä ei tullut käytyä ensimmäisenä päivänä, ellei kaverin luota kotiin kävelyä lasketa, mutta tänään jo käppäilin ulkoilmassa nauttien pakkassäästä. Kohta vedän ensimmäiset vatsalihasliikkeet ikuisuuksiin, niin olen sitten noudattanut sitäkin kohtaa lupauksesta.
Mutta miltä lähtökohdilta minä ponnistankaan?
Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Itseäni suorastaan kauhistuttaa tuo maharölli, enkä haluaisi tunnustaa moista omakseni.
Tuo pitäisi kiinteyttää kesäkuun alkuun mennessä.
Vaakaa en aio pahemmin tässä yksityisessä painonpudotuskilpailussa tuijottaa, mutta koska mittanauhani on kämpillä Alkiolla oli siihen nyt turvauduttava. Tulos oli shokeeraava. 70 kiloa tähän tyttöön mahtuu. Parissa vuodessa kiloja on siis kertynyt lisää se n. 15.
Tuota kuvaa tuijotettuani olen varma, että pystyn seuraavat sokeripitoiset viettelykset pitämään tarpeeksi kaukana kieleni päältä.
Vaakaa en aio pahemmin tässä yksityisessä painonpudotuskilpailussa tuijottaa, mutta koska mittanauhani on kämpillä Alkiolla oli siihen nyt turvauduttava. Tulos oli shokeeraava. 70 kiloa tähän tyttöön mahtuu. Parissa vuodessa kiloja on siis kertynyt lisää se n. 15.
Tuota kuvaa tuijotettuani olen varma, että pystyn seuraavat sokeripitoiset viettelykset pitämään tarpeeksi kaukana kieleni päältä.
1. päivä. Kuningas alkoholi.
Tiedän, mitä minun ei kertaakaan tämän 114 päivän aikana tule ikävä.
Krapulaa. Vaikka kyseinen palautumisprosessi ei ole minua kertaakaan vienyt halailemaan wc-pönttöä tai ahmimaan julmetusti särkylääkkeitä riippumatta ollenkaan siitä, kuinka villit bileet olisivat takanapäin, ei krapula silti mikään miellyttävä kokemus ikinä ole ollut. Minusta tulee käytännössä flegmaattinen sohvaperuna, joka ei saa mitään aikaiseksi - ei edes vastattua tekstiviesteihin.
Näin oli myös tänään, kiitos uudenvuoden juhlistamisen.
Ihmisten järkyttyneistä ilmeistä ja suurta ihmetystä pursuavista viesteistä päätellen tämä melkein neljä kuukautta kestävä alkoholittomuuteni synnyttää kummastusta.
Alkoholin nauttiminen kun on iso osa suomalaisen kulttuuria ja pippaloissa alkoholittomia juhlijoita katsotaan yleensä hieman vieroksuen.
Säälivästi, jos he heiluttelevat auton avaimia.
Haluan kuitenkin osoittaa eritoten itselleni, että alkoholi ei ole avainasemassa juhlista nauttimisessa.
Luulenpa kuitenkin, että Alkiolla tämän lupaukseni pitäminen voi muotoutua hankalammaksi pitää kuin kotikylällä - elleivät rakkaat opiskelijatoverini päätä ystävällisesti tukea minua päätöksessäni ja olla tarjoilematta jatkuvia houkutuksia lupaukseni menoksi. En silti tule olemaan kuin AA-kerholainen ja olemaan näyttäytymättä juottoloissa.
Uskon mieleni olevan tarpeeksi luja. Ja päättäväinen.
Krapulaa. Vaikka kyseinen palautumisprosessi ei ole minua kertaakaan vienyt halailemaan wc-pönttöä tai ahmimaan julmetusti särkylääkkeitä riippumatta ollenkaan siitä, kuinka villit bileet olisivat takanapäin, ei krapula silti mikään miellyttävä kokemus ikinä ole ollut. Minusta tulee käytännössä flegmaattinen sohvaperuna, joka ei saa mitään aikaiseksi - ei edes vastattua tekstiviesteihin.
Näin oli myös tänään, kiitos uudenvuoden juhlistamisen.
Ihmisten järkyttyneistä ilmeistä ja suurta ihmetystä pursuavista viesteistä päätellen tämä melkein neljä kuukautta kestävä alkoholittomuuteni synnyttää kummastusta.
Alkoholin nauttiminen kun on iso osa suomalaisen kulttuuria ja pippaloissa alkoholittomia juhlijoita katsotaan yleensä hieman vieroksuen.
Säälivästi, jos he heiluttelevat auton avaimia.
Haluan kuitenkin osoittaa eritoten itselleni, että alkoholi ei ole avainasemassa juhlista nauttimisessa.
Luulenpa kuitenkin, että Alkiolla tämän lupaukseni pitäminen voi muotoutua hankalammaksi pitää kuin kotikylällä - elleivät rakkaat opiskelijatoverini päätä ystävällisesti tukea minua päätöksessäni ja olla tarjoilematta jatkuvia houkutuksia lupaukseni menoksi. En silti tule olemaan kuin AA-kerholainen ja olemaan näyttäytymättä juottoloissa.
Uskon mieleni olevan tarpeeksi luja. Ja päättäväinen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)