Viimeinen päivä tätä vuotta - viimeinen päivä ensimmäistä vuosikymmentä 2000-luvulta - ja on jälleen aika tehdä uudenvuoden lupaukset. Minä ja Ecira emme varmasti ole ainoat, jotka tänäkin vuonna lupaavat muuttaa tapojaan terveellisemmiksi ensi vuotta ajatellen, mutta me ainakin kovasti yritämme kuulua siihen ryhmään, jotka myös pysyvät päätöksissään. Sitä varten olemme luoneet tämän blogin, jonka tarkoituksena on kannustaa sekä toisiamme että muita kanssaeläjiä, jotka painiskelevat samantapaisten "ongelmien" parissa. Elämäntapojaan kun ei ole niin kovin helppoa muuttaa; on niin paljon helpompaa pysyä siinä vanhassa ja tutussa, kuin tehdä jotain itselleen tavatonta.
Mitä minä lupaan vuodelle 2010?
Lupaukseni on terveydelleni edistyksellinen, mutta monivaiheinen.
1. Tipattomuus aikavälillä 1. tammikuuta - 25. huhtikuuta 2010.
Minulla ei ole ongelmaa alkoholinkäytön suhteen, ainakaan näin omasta mielestäni. Alkoholipitoisia juomia tulee kyllä juotua melkeinpä viikottain ihan humalatarkoituksessa, mutta vain jos on pippalot tiedossa. Näin on ollut viimeiset pari vuotta. Alkoholinkäyttöni oli mahdollisesti suurempaa reppumatkaillessani kaksi vuotta maailmalla, Suomessa se on rajoittunut edellä mainittuun rytmiin; mutta niin nyt kuin ennenkään minulla ei ole ollut vaikeuksia olla ilman elimistöni myrkyttämistä alkoholin voimin.
Nyt tälle ryyppäilylleni tulee siis loppu noin neljän kuukauden ajaksi. En yhtään epäile ettei tästä tulisi minulle vaikeaa, sillä opiskelijatyttösenä alkoholinhuuruisia rientoja varmasti riittäisi ja omat 22-vuotissynttäritkin sattuvat tuolle ajanjaksolle. Minulla on kuitenkin melkeinpä elämää suurempi itseäni opettava tarkoitus tällä kaikella - haluan osoittaa itselleni, että pystyn edelleen pitämään hauskaa ilman alkoholia. Eikö olisikin upeaa, jos pystyisi huvittelemaan ihan samalla tavalla kuin aina ennenkin ilman krapulaa seuraavana päivänä? Haluan oppia pääsemään irti noista rajoituksista, joita vesiselvä pää kehittää ja jotka alkoholi hukuttaa.
Lisäksi haluan nähdä mitä terveydellisiä vaikutuksia tällä tipattomuudella on. Tunnenko itseni virkeämmäksi, paraneeko ihoni?
Ei siis tipan tippaa, ei edes maistelutarkoituksessa ennen 25. huhtikuuta, jolloin lennämme luokan kanssa Skotlantiin. Skotlantilainen viski maistunee vielä hienommalta tipattomuuden jälkeen!
2. Bikinikuntoon kesäksi 2010.
Vaikka nuorempana olenkin ollut timmissä kunnossa, en ole koskaan saanut rakennettua itselleni pyykkilautavatsaa. Tänä uutena vuonna haluan osoittaa eritoten itselleni että pystyn siihen, ihan niinkuin kaikki muutkin!
Tähän lupaukseeni liittyy:
- Herkkulakko. Ei karkkia, sipsejä, pullia, täytekakkuja, suklaata tai limpparia samana aikavälinä kuin alkoholittomuuteni. Tuon jälkeen voin sopia itseni kanssa oman herkuttelupäivän. Olen kuullut, että ensimmäiset kaksi viikkoa menee siihen, että elimistö pääsee ylitse sokeririippuvaisuudestaan (!), minkä jälkeen herkkuja ei välttämättä tee edes mieli. Tästäkin syystä jätän herkkupäivän sopimisen tuonne asti, sillä muuten en välttämättä pääsisi sokerinhimoitsemisesta ollenkaan eroon.
Päätin myös, että en ota herkkuja vastaan jos minulle niitä tarjotaan, vaikka joku siitä saattaisi loukkaantuakin.
- Terveellinen ruokavalio
Perinteinen lautasmalli, enemmän kasviksia ja vihanneksia.
- Liikunnan lisääminen.
Olen huomannut, että aamulenkit sopivat minulle, mutta laiskamatona on niin paljon helpompaa pysyä pikkaisen pidempään vällyjen alla kun hypätä verryttämään jäseniä raikkaaseen ulkoilmaan. Lupaan siis, että seuraavana vuonna vähintään kesään asti käyn joka aamu pienellä kävelyllä. Poikkeuksena sallitaan Skotlannin reissu.
Käyn myös kaksi kertaa viikossa kuntoilusalilla ja välipäivinä harrastan jumppaa jumppadvd'ni tahtiin. Vatsalihasten ja selkälihasten vahvistaminen kuuluu myös kunto-ohjelmaani!
Olet nyt tuonut julki oman lupaukseni, jäljelle enää jää lupauksesta kiinnipitäminen. Seuraavalla kerralla tulen selvittämään lähtökohdat, että milta perustuksilta lupauksieni pohjalta uutta elämäntapaani lähdetään rakentamaan.
Näihin sanoihin,
Hyvää uutta vuotta 2010 ja juhlikaahan turvallisesti!
Itse lähden viimeistä kertaa vähään aikaan erittäin alkoholinhuuruisiin kotipippaloihin. Ensi vuoteen!
torstai 31. joulukuuta 2009
keskiviikko 23. joulukuuta 2009
Hyvää joulua!
Päivän puheenaihe: joulu ja ruoka.
Voi video, tänään on ollut mukava päivä. :) Aamu alkoi muutaman tunnin yöunien (hoh) jälkeen aurinkotervehdyksellä - sen monimutkaisempiin astangasarjoihin ei muistini yltänyt. Taitaa olla aika tilata joogavideo kotikäyttöön!
Olo on kyllä melko palleroinen, jouluherkkuja on tullut maisteltua ennakkoon. Mutta hei, sehän todellakin kuuluu oleellisesti joulun aikaan! Aloittelevalle elämäntaparemontoijalle ei ole yhtään terveellistä pistää hanoja kiinni joulun kynnyksellä. Nyt on paras huolehtia mielen rentoutuneisuudesta ja pistää turhat huolet pussiin! Meillä kokataan jouluksi niin herkullisia ruokia, että mielenterveys voisi todella kärsiä, jos yrittäisi kieltää itseltään kulinaristiset nautinnot. Mm!
Ihanan seuran, ruoan ja erinomaisen musiikin lisäksi joulussa on yksi kiistämätön plussa: se on valojuhla. Kuusen kynttilöiden heijastus pallokoristeissa, kynttilät ja valosarjat, lyhdyt, tuikkivat enkelikoristeet valonkajossa... Oih.
Ihanaa joulua koko maailmalle!
"'Hän sanoo minulle nauraen: sinä olet hullu! Ja minä vastaan: totta kai, minähän olen ollut Viletessä! Ja hulluus on tehnyt minut vapaaksi. Nyt rakas mieheni, sinun on pyydettävä lomaa joka vuosi ja vietävä minut käymään vaarallisilla vuorilla, koska minun täytyy saada uhmata sitä että olen elossa.
Ihmiset sanovat: hän on ollut Viletessä ja tekee nyt hullun miehestäänkin! Ja mieheni ymmärtää heidän olevan oikeassa ja kiittää luojaa siitä, että avioliittomme on vasta aluillaan ja että me olemme hulluja - yhtä hulluja kuin ne jotka keksivät rakkauden.'
Zeljka lähti hyräillen laulua jota Veronika ei ollut kuullut aikaisemmin."
- Paulo Coelho, Veronika päättää kuolla
Voi video, tänään on ollut mukava päivä. :) Aamu alkoi muutaman tunnin yöunien (hoh) jälkeen aurinkotervehdyksellä - sen monimutkaisempiin astangasarjoihin ei muistini yltänyt. Taitaa olla aika tilata joogavideo kotikäyttöön!
Olo on kyllä melko palleroinen, jouluherkkuja on tullut maisteltua ennakkoon. Mutta hei, sehän todellakin kuuluu oleellisesti joulun aikaan! Aloittelevalle elämäntaparemontoijalle ei ole yhtään terveellistä pistää hanoja kiinni joulun kynnyksellä. Nyt on paras huolehtia mielen rentoutuneisuudesta ja pistää turhat huolet pussiin! Meillä kokataan jouluksi niin herkullisia ruokia, että mielenterveys voisi todella kärsiä, jos yrittäisi kieltää itseltään kulinaristiset nautinnot. Mm!
Ihanan seuran, ruoan ja erinomaisen musiikin lisäksi joulussa on yksi kiistämätön plussa: se on valojuhla. Kuusen kynttilöiden heijastus pallokoristeissa, kynttilät ja valosarjat, lyhdyt, tuikkivat enkelikoristeet valonkajossa... Oih.
Ihanaa joulua koko maailmalle!
"'Hän sanoo minulle nauraen: sinä olet hullu! Ja minä vastaan: totta kai, minähän olen ollut Viletessä! Ja hulluus on tehnyt minut vapaaksi. Nyt rakas mieheni, sinun on pyydettävä lomaa joka vuosi ja vietävä minut käymään vaarallisilla vuorilla, koska minun täytyy saada uhmata sitä että olen elossa.
Ihmiset sanovat: hän on ollut Viletessä ja tekee nyt hullun miehestäänkin! Ja mieheni ymmärtää heidän olevan oikeassa ja kiittää luojaa siitä, että avioliittomme on vasta aluillaan ja että me olemme hulluja - yhtä hulluja kuin ne jotka keksivät rakkauden.'
Zeljka lähti hyräillen laulua jota Veronika ei ollut kuullut aikaisemmin."
- Paulo Coelho, Veronika päättää kuolla
tiistai 22. joulukuuta 2009
40, 90, 120 päivää
"Piintyneet ajatusmallit siivilöidään pois luomalla uusi ajatus 40 päivän yhtäjaksoisella harjoituksella.Valitse uusi tapa kuten meditaatio, urheilu, terve ravinto tai myönteinen asenne ja tee siitä hyvinvointiasi edistävä ohjelma, jonka suoritat 40 perättäisenä päivänä. Ohjelman tulee olla realistinen, jotta voit kohtuudella pysyä päätöksessäsi, esim. meditaatio, johon kuuluu vain 11 minuuttia aamuisin tai joogasarja, jonka läpiviemiseen ei mene enempää kuin puoli tuntia.
Joogakirjoituksissa sanotaan, että vanhan tavan poistamiseksi ja uuden luomiseksi tarvitaan 40 päivää. Jotta uusi tapa jää pysyvästi tajuntaasi, sinun tulee toistaa sitä 90 perättäistä päivää. Jos harjoitat uutta ohjelmaa 120 päivää, muut huomaavat myönteisen muutoksen sinussa. Se näkyy vahvasti ulospäin osana karismaattista persoonallisuuttasi."'
Irene Hopkins, Kundaliinijooga
sunnuntai 20. joulukuuta 2009
Jojon kuolonkorahduksia
Minulla on ollut taipumusta aaltoilla terveysintoiluissa esimerkiksi liikkumalla paljon ja syömällä terveellisesti kausittain. Muutaman viikon syklit vaihtuvat epäaktiiviseen ei-jaksa-ajatella- eloon, jonka jälkeen kierros alkaa alusta. Auh. Pääsyynä tähän luulen olevan äärilaitailu: en anna itselleni aikaa sopeutua muutokseen hitaasti, enkä siis saa yhteyttä siihen, mitä kehoni todella haluaa pitkällä aikavälillä.
Goji-marjat, inka-marjat ja spirulinajauheet ovat kallista. Se on tosiasia. Niiden aika olkoon sitten, kun olen päässyt projektissani pidemmälle - ja nimenomaan muutosprojektissa. En jaksa poukkoilla enää - olen kuin terveysmaailman jojolaihduttaja.
Huomenaamulla operaatio alkaa vihersmoothiella.
Yksi nykymaailman suurista ristiriidoista on juuri se, mitä pidetään terveellisenä ja mitä ei. Toisaalla väitetään ja vakuutetaan kauran - ja täten kaurapuuron - olevan hyvin kokonaisvaltaisesti terveellistä, kun taas toisaalla vannotaan smoothieiden nimeen. Hmph.
Jälleen kerran Quinoaa!- blogia lukeneena sain tietää, että Ayurveda suosittelee muuten ruokarytmiksi suunnilleen seuraavaa:
Klo 8 aamupala
Klo 12 lounas
Klo 19 päivällinen,
sekä välipaloja tarpeen mukaan.
Goji-marjat, inka-marjat ja spirulinajauheet ovat kallista. Se on tosiasia. Niiden aika olkoon sitten, kun olen päässyt projektissani pidemmälle - ja nimenomaan muutosprojektissa. En jaksa poukkoilla enää - olen kuin terveysmaailman jojolaihduttaja.
Huomenaamulla operaatio alkaa vihersmoothiella.
Yksi nykymaailman suurista ristiriidoista on juuri se, mitä pidetään terveellisenä ja mitä ei. Toisaalla väitetään ja vakuutetaan kauran - ja täten kaurapuuron - olevan hyvin kokonaisvaltaisesti terveellistä, kun taas toisaalla vannotaan smoothieiden nimeen. Hmph.
Jälleen kerran Quinoaa!- blogia lukeneena sain tietää, että Ayurveda suosittelee muuten ruokarytmiksi suunnilleen seuraavaa:
Klo 8 aamupala
Klo 12 lounas
Klo 19 päivällinen,
sekä välipaloja tarpeen mukaan.
Ayurveda
Ayurveda on jo näinkin lyhyen tuttavuuden perusteella tarjonnut vapauttavia vastauksia tuskailuihini.
Olen ilmeisesti Pitta-Vata - eli siis Pitta on minussa hallitsevana, mutta Vatan piirteet saattavat myös hallita tiettyinä elämänvaiheina. Minulla on aina ollut hyvä ruokahalu, enkä lapsenakaan ollut nirso yhdenkään ruoan suhteen. Sitten, aivan varhaisella aikuisiällä hyvä ruokahalu on joskus aiheuttanut hämmennystä ja häpeää! Kun on kavereidensa kanssa ravintolassa syömässä, on tuntunut hirmu hölmöltä olla aina se, jonka maha vetää lautasen tyhjäksi. Toisekseen sellainen määrä ruokaa, joka useimmille ystävilleni aiheuttaa hirvittävän ähkyn, saa minulle vain mahan mukavasti täyteen. Se on ollut hämmentävää syömisongelmissa kärvistelleelle. Makeaa olen aina voinut syödä mahan täydeltä. ;)
Pittalle on tyypillistä erittäin toimiva ruoansulatus, joka mahdollistaa suurienkin ruokamäärien syömisen kerrallaan. Olen myös löytänyt vihdoin sopivan syömisrytmin! Syön runsaasti noin 3 krt päivässä, enkä juuri välipaloja, ja se sopii minulle paljon paremmin kuin mitättömän ruokamäärän pupeltaminen parin tunnin välein. Yllätys, yllätys, tällainen syömisrytmi on Pittalle suositeltava! Pakkohan tähän on uskoa!
Lisäksi makeat maut näyttävät sopivan Pittalle hurjan hyvin, joten tässäkin mielessä olen turhan kauan kärvistellyt kansansuositusten mukaisen lautasmallin parissa..!
Etsintäkuulutettu: kehon, mielen ja sielun tasapaino. :)
Olen ilmeisesti Pitta-Vata - eli siis Pitta on minussa hallitsevana, mutta Vatan piirteet saattavat myös hallita tiettyinä elämänvaiheina. Minulla on aina ollut hyvä ruokahalu, enkä lapsenakaan ollut nirso yhdenkään ruoan suhteen. Sitten, aivan varhaisella aikuisiällä hyvä ruokahalu on joskus aiheuttanut hämmennystä ja häpeää! Kun on kavereidensa kanssa ravintolassa syömässä, on tuntunut hirmu hölmöltä olla aina se, jonka maha vetää lautasen tyhjäksi. Toisekseen sellainen määrä ruokaa, joka useimmille ystävilleni aiheuttaa hirvittävän ähkyn, saa minulle vain mahan mukavasti täyteen. Se on ollut hämmentävää syömisongelmissa kärvistelleelle. Makeaa olen aina voinut syödä mahan täydeltä. ;)
Pittalle on tyypillistä erittäin toimiva ruoansulatus, joka mahdollistaa suurienkin ruokamäärien syömisen kerrallaan. Olen myös löytänyt vihdoin sopivan syömisrytmin! Syön runsaasti noin 3 krt päivässä, enkä juuri välipaloja, ja se sopii minulle paljon paremmin kuin mitättömän ruokamäärän pupeltaminen parin tunnin välein. Yllätys, yllätys, tällainen syömisrytmi on Pittalle suositeltava! Pakkohan tähän on uskoa!
Lisäksi makeat maut näyttävät sopivan Pittalle hurjan hyvin, joten tässäkin mielessä olen turhan kauan kärvistellyt kansansuositusten mukaisen lautasmallin parissa..!
Etsintäkuulutettu: kehon, mielen ja sielun tasapaino. :)
Aamunkajossa!
Jotteivat päivät hukkuisi ja sekoittuisi toisiinsa. Jotta oivallukset eivät unohtuisi.
Ayurveda- tutkintaa, joogaa, ruokavaliouudistuksia, tasapainon etsintää. Mahtavaa!
Olen vuosia ollut kiinnostunut terveyden, ruokavalion ja mielen hyvän olon keskinäisestä yhteydestä. Terveellisyyden varsinainen merkitys on kuitenkin ollut hukassa, mikä on johtanut hämmennykseen ja vakavaan oireiluun. Olen käynyt läpi vähintään neljän eri syömishäiriön oireita, vaikkei diagnoosia koskaan ole tehty.
Jooga on ollut osa elämääni jo vuosia. Olen aina ollut kovin henkinen tyyppi, joka on kiinnostunut lähipiirin mielestä hupsuista asioista, kuten syklisestä aikakäsityksestä, yingjangista - tiedättehän, kaikesta syvällisestä ja maailman olemusta pohtivasta.
Olen paranemassa syömisongelmistani. Samaan aikaan tunnen, kuinka tasapaino etsii minua ja mieleni sitä. Siksi toivon, että tämä blogi tulee tukemaan muutosta - kirjoitan ylös oivalluksiani ayurvedasta, joogasta ja tästä kokonaisvaltaisesta elämänmuutoksesta, jotta ajatukseni eivät hukkuisi arkeen. On niin kovin helppo unohtua jahkailemaan ihmissuhteitaan tai mitä tahansa arkista, jos ei pidä otettaan ja uskoaan tiukkana.
Taustaideologiani on kovin looginen. Olen jalat maassa- tyyppi, minkä takia tarvitsen todella tämän blogin kaltaista muutoksen vahvistajaa. Kun on intialaisen lääketieteen lisäksi kiinnostunut kotimaan ja jopa kotikunnan politiikasta, historiasta ja opiskelumaailman koukeroista, olisi kovin helppoa kieltää henkinen tien etsiminen itseltään. Politiikka ja ayurveda - heh, kaksi asiaa, joita on vaikeaa kuvitella tasapainoon samoihin aivoihin.
Ayurvedasta sain alunperin lähes sattumalta tietoa Navadinan kautta. Uskomattoman innostava tiede! Ayurveda yhdistää niin monta asiaa, joita mieleni on tutkinut jo kauan. Olen internetin kehotyyppitestin mukaan Pitta-Vata, minkä uskon pitävän hyvin paikkansa.
Seuraan lisäksi muutamaa blogia - Quinoaa!, Pieniä Asioita, Vähemmän on enemmän sekä Daily Eko:a. Raakaruoka-asiat, luomu ja eläinten olot kiinnostavat. En silti ole ekohyypä, voi, ristiriitoja. Luin juuri Michael Pollanin Oikean ruoan puolesta- kirjan, joka kyllä herätti aika raisusti elintarviketeollisuuden vallan ja päämäärien tajuamiseen.
Tässä minä muutun. Tulevaisuuden Isona Tavoitteena ei ole muuttaa Intiaan joogaamaan, vaan ottaa ikivanha intialainen tiede ja monipuolinen, energisoiva ruokavalio osaksi elämää. (Olen kyllä syönyt terveellisesti - periaatteessa - jo vuosia, mutta ruoka voi tarjota niin paljon enemmänkin.)
Tästä se lähtee.
Hei, minä. Hei, sinä. =)
Ayurveda- tutkintaa, joogaa, ruokavaliouudistuksia, tasapainon etsintää. Mahtavaa!
Olen vuosia ollut kiinnostunut terveyden, ruokavalion ja mielen hyvän olon keskinäisestä yhteydestä. Terveellisyyden varsinainen merkitys on kuitenkin ollut hukassa, mikä on johtanut hämmennykseen ja vakavaan oireiluun. Olen käynyt läpi vähintään neljän eri syömishäiriön oireita, vaikkei diagnoosia koskaan ole tehty.
Jooga on ollut osa elämääni jo vuosia. Olen aina ollut kovin henkinen tyyppi, joka on kiinnostunut lähipiirin mielestä hupsuista asioista, kuten syklisestä aikakäsityksestä, yingjangista - tiedättehän, kaikesta syvällisestä ja maailman olemusta pohtivasta.
Olen paranemassa syömisongelmistani. Samaan aikaan tunnen, kuinka tasapaino etsii minua ja mieleni sitä. Siksi toivon, että tämä blogi tulee tukemaan muutosta - kirjoitan ylös oivalluksiani ayurvedasta, joogasta ja tästä kokonaisvaltaisesta elämänmuutoksesta, jotta ajatukseni eivät hukkuisi arkeen. On niin kovin helppo unohtua jahkailemaan ihmissuhteitaan tai mitä tahansa arkista, jos ei pidä otettaan ja uskoaan tiukkana.
Taustaideologiani on kovin looginen. Olen jalat maassa- tyyppi, minkä takia tarvitsen todella tämän blogin kaltaista muutoksen vahvistajaa. Kun on intialaisen lääketieteen lisäksi kiinnostunut kotimaan ja jopa kotikunnan politiikasta, historiasta ja opiskelumaailman koukeroista, olisi kovin helppoa kieltää henkinen tien etsiminen itseltään. Politiikka ja ayurveda - heh, kaksi asiaa, joita on vaikeaa kuvitella tasapainoon samoihin aivoihin.
Ayurvedasta sain alunperin lähes sattumalta tietoa Navadinan kautta. Uskomattoman innostava tiede! Ayurveda yhdistää niin monta asiaa, joita mieleni on tutkinut jo kauan. Olen internetin kehotyyppitestin mukaan Pitta-Vata, minkä uskon pitävän hyvin paikkansa.
Seuraan lisäksi muutamaa blogia - Quinoaa!, Pieniä Asioita, Vähemmän on enemmän sekä Daily Eko:a. Raakaruoka-asiat, luomu ja eläinten olot kiinnostavat. En silti ole ekohyypä, voi, ristiriitoja. Luin juuri Michael Pollanin Oikean ruoan puolesta- kirjan, joka kyllä herätti aika raisusti elintarviketeollisuuden vallan ja päämäärien tajuamiseen.
Tässä minä muutun. Tulevaisuuden Isona Tavoitteena ei ole muuttaa Intiaan joogaamaan, vaan ottaa ikivanha intialainen tiede ja monipuolinen, energisoiva ruokavalio osaksi elämää. (Olen kyllä syönyt terveellisesti - periaatteessa - jo vuosia, mutta ruoka voi tarjota niin paljon enemmänkin.)
Tästä se lähtee.
Hei, minä. Hei, sinä. =)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)